Viime vuosien suunnittelukilpailuissa Helsingin Malmin lentokenttäalueen luonto- ja kulttuuriarvot on nähty lähinnä vapaa-ajan virkistysarvojen sekä asuntotuotannon näkökulmasta eikä niinkään alueen uhanalaisten eläinlajien tai alueella jo olemassa olevan elinvoimaisen ilmailukulttuu­­­­­rin näkökulmasta. Jälkimmäiset ovat­ jäämässä asuntorakentamisen alle.

Toisaalta, mikäli asuntorakentamiselle asetetut tarpeet voidaan ratkaista järkevästi muuten, säilyttäisi 65 prosenttia helsinkiläisistä kentän nykyisessä käytössään. Tällöin myös enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista tukee Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailukäyttöä. (https://www.lahitieto.fi/2020/12/16/helsinkilaisenemmisto-haluaa-ilmailun-jatkuvan/)

Malmin lentokentän aluetta siis on pääasiassa tarkasteltu joko asuntorakentamisen tai nykyisen käytön jatkamisen kannalta. Sekä-että -ratkaisut ovat loistaneet poissaolollaan.

Tämän vuoksi Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Ilmailuliitto, Helsingin sähkölentokoneyhdistys ja arkkitehti Nazzareno Sifo järjestivät kevään 2021 aikana avoimen ideakilpailun, jonka tavoitteena oli löytää päätöksenteon ja jatkosuunnittelun tueksi uusi vaihtoehto: kompromissi, jossa kaikki osa-alueet, eli luontoarvot, ilmailukulttuuri ja asuntorakentaminen joustaisivat vähän, mutta kokonaisuutena voittaisivat paljon.

Malmin lentokenttäalueen avoimeen ideakilpailuun tuli lyhyestä, alle kuukauden pituisesta kilpailuajasta huolimatta 8 ehdotusta, joista voittajaksi valikoitui yksimielisesti ehdotus Helsinki City Airpark, jonka on ideoinut arkkitehti SAFA, Juha Lampi. Toiseksi tuli ehdotus Malmi Airport City, joka on suunnittelija Jutta Kuurteen käsialaa.

Kaavoituksesta riippumatta lopullinen päätös alueen kehittämisestä on maanomistajalla, joka on tässä tapauksessa Helsingin kaupunki. Sen uusi valtuusto päättää, minkä tiedon varassa ja kenen ehdoilla pääkaupunkiamme jatkossa kehitetään osana Suomea ja maailmaa. Seuraava idea esittää yhden varteenotettavan vaihtoehdon.

Voittajaehdotus: Helsinki City Airpark

Helsinki City Airpark on idealuonnos, joka luo päätöksenteolle ja jatkosuunnittelulle kehityskelpoisen pohjan. Se on aito kompromissi, jossa on huomioitu vakuuttavasti Malmin lentokenttäalueen uhanalaiset luontoarvot, kaupunkiympäristölautakunnan asuntotuotantotavoitteet ja helsinkiläisen yleisilmailun tulevaisuus.

Ehdotuksessa esitetään, että Malmin lentokenttä luopuu kokonaan pidemmästä, pohjois-etelä -suuntaisesta kiitotiestä ja vain lyhyempi itä-länsi -suuntainen kiitotie jää käyttöön. Asuntotuotantotavoitteita on laskettu noin 40 prosenttia. Tosin asuntorakentamisen lisäksi ehdotus sisältää mittavasti liikerakentamista, mitä voidaan tarkemmassa tarveharkinnassa miettiä muutettavaksi asuinrakennuksiksi, jolloin päästään lähelle nykyisiä asuntotuotantotavoitteita.

Erittäin positiivista voittajaehdotuksessa on, että luontoarvot ovat joustaneet siinä vähiten ja asuntorakentamista esitetäänkin tehtävän niiden ehdoilla. ”Malmin ideakilpailu osoitti, että vaihtoehtoja lentokentän, luonnon ja asumisen rauhanomaiselle rinnakkaiselolle on mahdollista tehdä”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Tapani Veistola. ”Voittanut Airpark-esitys säästäisi niityn ja kentän lähistön arvometsiäkin kaupungin kaavarunkoa enemmän, muodostaen mahdollisen kompromissin eri toimintojen välillä”.

Helsinki City Airpark -ehdotuksessa on pystytty sijoittamaan Malmin lentokentän alueelle ja sen välittömään läheisyyteen jopa 12.000 asuntoa, joiden typologia vaihtelee monipuolisesti kerrostaloista pientaloihin. Lisäksi alueelle on sijoitettu palvelurakentamista, mikä usein unohdetaan, kun keskitytään asuntotuotantotavoitteisiin.

12 000 asukkaan lisäksi voittaneessa idealuonnoksessa oli jo pystytty laskennallisesti sijoittamaan alueelle liike- ja hotellitoimintoja sekä kulttuuripalvelujen integrointia lentokenttätoimintoihin.

Asuinrakennuksissa on esitetty hyödynnettävän Malmin lentokentän tarjoamia ainutlaatuisia mahdollisuuksia esimerkiksi Airpark-toimintojen kautta, mikä tarkoittaa kerrostalojen ja pientalojen yhteyteen rakennettavia, asukkaiden käytössä olevia lentokonehangaareja, joista on suora yhteys kiitotielle. ”Tämä ei ole scifiä, vaan näitä on ollut jo vuosia käytössä maailmalla pienlentokonekenttien yhteydessä. Airpark-asuminen olisi mahdollista Malmin kaltaisen pienen city-kentän yhteydessä, jolla voidaan operoida joustavasti, toisin kuin Helsinki-Vantaalla, joka vaatii lähtö- ja laskeutumisvarauksen kahta tuntia ennen eikä Vantaan kenttä olisi suurten matkustajakoneiden melun vuoksi muutenkaan mahdollinen Airparkille”, sanoo Suomen ilmailuliiton hallituksen jäsen ja Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja Janne Vasama.

Helsinki City Airpark -ehdotuksessa oli ideoitu koko maan mittakaavassa ainutkertainen muurimainen asuinkerrostalo, johon kuuluu kentän puolelle avautuva pienkonehangaari. Malminkaaren puolella on vastaavasti näihin liittyviä yhteis-, liike- ja palvelutiloja.

”Sähkölentokoneiden yleistyessä Malmille voitaisiin myös luoda kahden kaupungin välille sähkölentolinkki, jossa pienet sähköiset matkustajakoneet operoivat parinkymmenen minuutin vuoroväleillä, jolloin lentomatkustaminen alkaa muistuttaa jo metroliikennettä. Se olisi ekologinen, nopea ja kustannustehokas julkisen liikenteen muoto, joka ei tarvitse raideinfraa tai edes teitä.”

Yksimielisen raadin mielestä voittajaehdotuksen vahvuus oli ideoiden muodostama ehjä, erittäin vetovoimainen, alueen nykyisiä ominaisuuksia hyödyntävä kokonaisuus ja samalla sen osa-alueiden keskinäinen riippumattomuus. Tämä mahdollistaa Malmin lentokentän alueen kehittämisen vaiheittain Helsingin seudun kehityksen mukaan. Myös toiseksi tulleen Malmi Airport Cityn ideoiden ennakkoluulottomuutta kiiteltiin. Siinä esitettiin alueelle niin ikään airpark-tyylisiä Hangar Villoja sekä hotelli- ja cleantech -liiketoimintaa muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton niittyjen tutkimustoiminnan ja aurinkoenergiapuiston yhdistelmällä.

Ideoinnista jatkosuunnitteluun ja päätöksentekoon

Voittaneen idean pohjalta voidaan luoda Helsingille maailman mittakaavassa vahva kilpailutekijä, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla uudenlaisen urbaanin asumisen sekä ainutlaatuiset luontotyypit, jotka ovat elintärkeitä monille maamme uhanalaisille eläinlajeille.

Malmin lentokentän alueen suunnittelu jatkuu vaihtoehtoisen suunnitelman laatimisella ideakilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta sen mukaan, millaisen yhteenliittymän asian puolesta kiinnostuneista yrityksistä ja kuntalaisista se saa tuekseen. Jatkosuunnittelussa voidaan hyödyntää myös muita palkittuja ehdotuksia.

Myös Malmi Airport City -ehdotuksessa oli alueelle ideoitu maailmalla toteutettuja airpark-asuntoja, joista on yhteys kiitotielle.

Olisi toivottavaa, että kaupungin ja valtion päättäjät ottaisivat huomioon nämä visiot ennen kuin Malmin lentokentän alueen asemakaavoituksessa tehdään mitään peruuttamatonta.

Lisätiedot ja kannatuskyselyt:

www.malminideakilpailu.fi


Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö ja va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola,

p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

Suomen Ilmailuliiton ja Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen hallituksen jäsen Janne Vasama, p. 040 512 3575, janne@vasama.fi

Luova johtaja, arkkitehti Nazzareno Sifo, p. 050 5906458, reno@lmsomeco.fi

Sifo&Karsi: Malmin kysymys

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.